Blogi‎ > ‎

Lintujen sulat ja höyhenet

lähettänyt Jatta Jäänummi 9.11.2015 klo 3.02
Kuinka ihanaa on olla raikkaassa ulkoilmassa ja hengittää kosteaa hapekasta ilmaa keuhkoihin. Minä en lähde ulos kävelemään suoritusmielessä, vaan nauttiakseni luonnon rauhasta – kaikesta siitä, mitä näen, koen, tunnen ja kuulen. Pysähdyn pariinkin otteeseen katselemaan oravan touhuja, kun se kiipeilee ja keikkuu puusta puuhun niin touhukkaasti. Oravan turkki on jo harmaansävyinen, mutta häntä on vielä enemmän ruskeanvoittoinen. Juttelen sille hiljaisella äänellä omalta paikaltani ja mielestäni se kuuntelee. Annan kuitenkin oravalle rauhan olla omissa oloissaan, ettei se säikähdä minua.

Kävelen veden rantaan ja katson, kuinka ranta on jo riitteen peittämä. Huomaan, kuinka rantakivien kohdalla ohueen jäähän on noussut kuin kraattereita, kun jää on särkynyt näiltä kohdin ja jään reunat ovat nousseet ylöspäin. Miten kauniita muodostelmia niistä on syntynyt. Puut ovat tiputtaneet jo lehtensä ja niiden matto on pehmentänyt polun, jota kuljen. Olen tarkkaavainen, etten liukastu märkien lehtien kohdalla. Halaan joka sortin puuta erikseen ja voimaannun niiden läheisyydessä.

Happirikkaan ilman vaikutuksesta ajatusteni valtameri alkaa tyyntyä, ja saan tilalle merkittäviä ideoita, joita voisi toteuttaa käytännössä. Olen ns. meditatiivisessa tilassa, kun valonmaailma pystyy kuiskuttelemaan minulle näitä ajatuksia. Taas pulpahtaa mieleeni yksi varteenotettava ajatus. Kun punnitsen, olisiko tämä hyvä idea myös ystävästäni, niin samassa huomaan maassa kauniin yksinäisen linnun sulan, joka vahvistaa sen. ”Soita vaan ja ehdota tätä hänelle!”, kuulen kuiskauksen sisäisillä korvillani.

Minulla on melkoinen sulkien ja höyhenten kokoelma mökilläni, mutta aikaisemmin en ole rekisteröinyt, kun olen nähnyt sulan maassa, mitä olin juuri äsken ajatellut. Nyt kuitenkin ajoitus on nappisuoritus ja sen tuoma viesti selvä. Sanotaan, että kevyet varsinkin valkeat höyhenet tuovat viestejä enkeleiltä ja sulat henkimaailmaan siirtyneitä rakkailtamme. Mitä sinulle höyhenet/sulat viestittävät? Vai oletko kiinnittänyt niihin ollenkaan huomiota?

Muistan pienenä tyttönä ollessani, kuinka pelkäsin höyheniä. Niitähän oli melkein joka kodissa, kun esimerkiksi tyynyt oli täytetty linnun höyhenillä. Eräänä sunnuntai-aamuna isä leikitteli höyhenellä ja hänellä oli varmaan hauskaa, kun me siskoni kanssa kiljuimme yhteen ääneen: ”Hyi höyneli, hyi höyneli!” Isä vain laittoi höyhenen korkealta ilmasta leijailemaan lattialle ja me pelkäsimme oikeasti. Nyt pelko on poissa ja höyhenistä/sulista on tullut elämässäni viestin väline hengen ja aineellisen tason välille.

Sydämellä ja lämmöllä,
Jatta
Comments