Blogi‎ > ‎

Menneisyyden kohtaaminen

lähettänyt Jatta Jäänummi 29.7.2015 klo 3.48
Tänä kesänä pitkän harkinnan jälkeen halusin lähteä ulkomaille ja nimenomaan Saksaan käydäkseni tutustumassa johonkin viime sodan aikaiseen keskitysleiriin. Olen monen vuoden ajan seurannut Lemmen viemää -televisiosarjaa ja tykästynyt baijerilaiseen maisemaan. Sen innoittamana kävin perheeni kanssa juuri samoissa maisemissa sekä Saksan että Itävallan puolella.

Matkamme aikana helleaalto oli pysähtynyt juuri Saksan alueelle ja me hikoilimme sanan varsinaisessa merkityksessä yli 30 asteen helteessä. Juuri sinä päivänä, jolloin matkustimme Münchenistä lähimmälle keskitysleirille, olivat korkeimmat hellelukemat lämpömittareissa. Dachaun keskitysleirille oli matkaa alle 20 km ja matkustimme sinne junalla. Kysyimme neuvoa paikalliselta rouvalta, joka osasi meitä auttaa siinä, millä asemalla jäisimme pois ja mistä bussi keskitysleirille lähtee. 

Pääsy leirille oli ilmainen ja onneksi markkinahumu ei ole pilannut näitä kohteita omalla krääsällään. Tunnelma oli vakavanpuoleinen - olinhan edellisenä iltana kertonut syyn myös nuorisolle, miksi haluan käydä siellä. Halusin vapautua edellisen elämän kokemuksistani ja antaa anteeksi sekä itselleni että kaikille muille osallisille siellä kohdatut asiat. Portista sisään astuessani ja kuumuuden syöksyessä päälleni koin suurta ahdistusta näkemästäni, ja kyynel vierähti poskelleni. Kokosin itseni ja ajattelin, että nyt tämä on hyvä kohdata näin konkreettisesti.

Sain epämiellyttäviä hajuja tietoisuuteeni – ulosteen, virtsan ja kalman hajut tulivat sieraimiini kolmessa eri paikassa leiriä kiertäessäni. Esimerkiksi ainoa paikka, missä leiriläisillä oli mahdollisuus olla ilman valvontaa, oli yhteisvessa, jossa oli niin kuvottava haju, etteivät vartijat halunneet sinne mennä.

Minä olen saanut elämäni aikana kokea heijasteita näistä asioista niin työelämässä kuin yksityisesti. Ne ovat olleet muistutuksia minulle siitä, että hoksaisin kohdata pelkoni, käsitellä ne ja lopuksi anteeksiannon kautta vapautua niistä. 

Ne möröt, joita kohtaamme painajaisunissamme tai muuten ympärillämme, ovat menneisyyden haamuja ja tässä elämässä turhia. Rohkaise itsesi ja kohtaa pelkosi, niin silloin voit vapauttaa energiasi hyvän palvelemiseen.

Leiriltä löytyivät mm. kaasukammio, polttouunit ja parakeista oli jätetty jäljelle vain kaksi. Muiden parakkien peruskivet olivat enää muistuttamassa meitä leirin valtavasta koosta.

Illalla hotellihuoneessa katsoin taivaanrantaa luoteeseen, missä Dachau sijaitsee. Sinne oli noussut ukonilma, joka teki taivaanrannasta tulimeren. Ajattelin mielessäni, että nyt pieneltä osaltani olen voinut puhdistautua ja antaa anteeksi menneitä hirveyksiä. Niin kuin ukonilman jälkeen raskas energia väistyy ja tilalle tulee uusi keveämpi energia, jota on helppo hengittää, niin minäkin koin vapautuksen tunteen sisälläni.

Sydämellä ja lämmöllä,
Jatta
Comments